Sopimuksessa voidaan esimerkiksi määritellä liitton tunnusmerkistön täyttävät ehdot. Niillä voidaan todeta, milloin liitto ei kenties enää olekaan voimassa (kuolema, ero tmv). Lisäksi voidaan määritellä, mitä velvollisuuksia eri tilanteissa kullakin on ja kenelle.
Nähdäkseni merkittävin osa keskinäisistä vastuista ja velvollisuuksista on sellaisia, joista voitaisiin sopia. Jäljelle ehkä jää joitain yhteiskunnan tarjoamia lakisääteisiä oikeuksia, mutta niitäkin voitaisiin tarpeen mukaan "jyvittää" asianosaisille sopimuksen avulla.
Perintöveron osalta olisi mielenkiintoista nähdä, miten verottaja (ja oikeus eri asteineen) lopulta tulkitsee: voisiko leskeltä jäävistä kihlatuista jokainen pienempään I veroluokkaan vaiko vain yksi? (Vrt. perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus perinnönjättäjältä kihlakumppanille).
Varmaankin on toisaalta myös sellaisia lakisääteisiä oikeuksista, joista ei voi sopimuksia tekemällä luopua. Tällaiset asiat realisoituisivat kuitenkin vasta, jos suhteen purkautumisen riita päätyisi oikeuden ratkaistavaksi.





















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti